Eläinlajeja

Kasvinsyöjänisäkkäitä on monenlaisia. Kerron nyt kahdesta erilaisesta kasvinsyöjästä, hirvestä ja rusakosta.

Uroshirvi seisoo koivun alla.

Uroshirven tunnistaa suuresta koosta ja suurista sarvista, jotka kasvavat vuosittain uudestaan ja saattavat kasvaa kärkiväliltään yli kaksimetrisiksi. Naaraalla sarvia ei kasva ja se on pienempi. Hirvi kasvaa yleensä yli 1,5 metriseksi ja se on hirvieläimistä suurin. Naaras painaa yli 200 ja uros yli 380 kilogrammaa. 
     Molemmilla sukupuolilla on pitkät, harmahtavan-valkoiset jalat, tummanruskea tai musta keho, ja roikkuva läppä ihoa kurkun alla. Hirvien pituuden takia ne mielellään nyhtävät korkeammalla olevia heiniä ja pensaita, koska pään laskeminen maanpinnalle saattaa olla vaikeata. Talvella ne syövät enimmäkseen pensaita ja käpyjä, mutta ne myös kaapivat lunta pois edestä sammaleiden ja jäkäleiden saamiseksi. Sorkat auttavat hirveä myös pysymään suuren kokonsa kanssa lumen päällä, koska ne leviävät hirven liikkuessa. Kesällä hirviä näkee erityisesti järvillä, joilla ja kosteikoilla. Siellä ne ravitsevat itsensä vesikasveilla, sekä pinnan alla ja päällä olevilla. Kesällä hirvi syö vain 8-16 kilogrammaa vuorokaudessa, kun taas talvella se syö jopa 50 kilogrammaa.
     Hirvi on nopea ja kestävä juoksija, joka on hereillä hämärän ja päivän aikaan. Sillä on erittäin hyvä kuuloaisti, jonka vuoksi se kuulee äänet hyvin jopa kilometrejen päähän. Näköaisti ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Hirvi ei ilmeisesti näe värejä, mutta se näkee kontrastit hyvin harmaa-asteikolla. 
     Se elää Aasian ja Euroopan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, sekä Pohjois-Amerikassa.



Video hirvestä

                                       

Rusakkojen turkit eivät muutu talvella valkoiseksi, vaikkakin joihinkin kohtiin muodostuu valkoista.

Rusakon tunnistaa sen pitkistä korvista, ruskeasta väristä, vaaleammasta alapuolesta, sekä mustista korvien päistä ja hännästä. Se omistaa pitkät ja voimakkaat takajalat, joita se käyttää saalistajalta karkuun pinkomiseen. Rusakko ei kaivaudu maahan, vaan viettävät koko elämänsä maanpinnan yläpuolella. Molemmat naaras ja uros painavat 2,5-7 kilogrammaa.
     Rusakot syövät ruohoa ja muita kasveja. Kehittyneen ruoansulatusjärjestelmänsä avulla rusakko pystyy ottamaan suurimman osan ravintoaineista talteen. Sillä on laaja kasvivalikoima, joten ravintoa löytyy varmasti. Rusakot nauttivat etenkin apiloista ja heinistä. Talvella ne taas napostelevat silmuja, oksia ja nuorten puiden kuorta. Ne saattavat käydä myös lintujen ruokintapaikoilla herkuttelemassa kauroilla ja auringonkukansiemenillä. Kaksi tai kolme rusakkoa voivat syödä enemmän kuin yksi lammas.
     Rusakko on kotoisin tummanpunaisilta alueilta eli Euroopasta ja läntisestä Aasiasta. Punaisille alueille, esimerkiksi Etelä-Amerikan eteläosiin ja Australiaan, se on levinnyt myöhemmin.



Video rusakoista

Tehnyt: Ronja
Muokannut: Mari