Ominaisuudet


Kasvinsyöjänisäkkäiden ominaisuudet ovat samankaltaisia, kuin muillakin nisäkkäillä.




Ensinnäkin, nisäkkäät ovat saaneet nimensä nisistä, eli maitorauhasista, joilla naaraspuoliset imettävät poikasiaan- kuten siis äidit lapsiaan tai kissat pentujaan. Kaikki nisäkkäät ovat tasalämpöisiä ja selkärangallisia eliöitä. Tasalämpöisyys tarkoittaa sitä, että eläimen ruumiinlämpö pysyy suunnilleen samana riippumatta ympäristön lämpötilasta. Selkärangallisilla on sisäinen tukiranka eli selkäranka.
Nisäkkäillä on karvapeite, joillakin ohuempi, joillakin paksumpi. Karvapeite lämmittää eläintä talvella. Tästä linkistä löytyy juttu, jossa kerrotaan pohjoisen ja etelän nisäkkäiden karvapeitteiden eroista. Joillakin nisäkkäillä, kuten rusakolla on karvanvaihto talvella. Sen turkki siis muuttuu talvella valkoiseksi, suojatakseen eläintä pedoilta.
Yksi nisäkkäitä yhdistävä tekijä on se, että ne yleensä synnyttävät eläviä poikasia. Esimerkiksi linnut munivat, eli niiden poikaset ovat vielä munan sisällä synnyttyäänkin.
Nisäkkäät lisääntyvät suvullisesti, eli sukusolujen avulla. Naaraan sukusolu on munasolu ja koiraan siittiö. Ne kohtaavat naaraan sisällä, eli kyseessä on sisäinen hedelmöitys. Niistä voit lukea lisää lisääntyminen -välilehdeltä.
Kasvinsyöjänisäkkäät eroavat tietysti muista nisäkkäistä siten, että ne syövät ravinnokseen terveellisiä ja kuitupitoisia kasveja. Niiden ravinnosta saat lukea myöhemmin lisää.
Nisäkkäät ovat myös maailman kehittyneimpiä eliöitä, tehokkaine hengitys- ja verenkiertoelimistöineen, aivoineen ja liikkumiskykyineen.
Lisäksi nisäkkäillä on neljä raajaa, hikirauhaset, suuri aivokoppa, ruoansulatusjärjestelmä, kolme keskikorvan luuta, täydellinen ja kaksinkertainen verenkierto ja nelilokeroinen sydän.
Tärkeä ominaisuus nisäkkäillä on myös erilaiset aistit. Niitä ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku-, ja tuntoaisti. Ne helpottavat kaikkien nisäkkäiden elämää merkittävästi.


...Ja tässä kasvinsyöjänisäkkäiden ominaisuuksia kuvien avulla :)

Jonkinlainen karvapeite on kaikilla nisäkkäillä. Sen tehtävänä on toimia suojana ja eristekerroksena. Väri on yleensä mukautunut eläimen elinympäristön mukaan. Sen takia useimmat metsän eläimet ovat väritykseltään rusehtavia, eivätkä esimerkiksi sinisiä tai punaisia :D. Tässä kuvassa on valkohäntäkauris. 
Nisäkkäiden ruuminlämpö ei vaihtele ympäristön lämpötilojen mukaan, eli ne ovat tasalämpöisiä niin lämpimillä säillä kesällä...
...Kuin kylmällä talvellakin. Huomaa, että näissä kuvissa olevan metsäjäniksen turkki on muuttunut talvella valkoiseksi. Syy siihen on aivan järkevä ja looginen, ne siis haluavat suojautua talvisin valkoisella karvapeitteellä, kun lumikin on valkoista. Näin  petoeläimet eivät huomaa yläilmoissa lennellesään yhtä hyvin hangella loikkivaa, valkoista otusta. Ja vastaavasti muina vuodenaikoina metsäjänikset ovat ruskeita, jolloin ne sopeutuvat hyvin ympärillä olevaan luontoon. Fiksua! :D
Nisäkkäillä on sisäinen tukiranka eli ne ovat selkärangallisia. Selkäranka koostuu nikamista ja se suojaa sen sisällä kulkevaa selkäydintä. Aivojen käskyt kulkevat sitä pitkin esimerkiksi lihaksiin. 


Kuvassa on poron vasa, joka tosin asuu Ähtärin eläinpuistossa, Se on syntynyt elävänä, kuten melkein kaikki muutkin nisäkkäät. Toisin on linnuilla ja matelijoilla, jotka munivat munia. Vasta myöhemmin syntymisen jälkeen niistä kuoriutuu uusia vauvoja eli poikasia. 



Nisäkkäillä on nelilokeroinen sydän ja täydellinen kaksinkertainen verenkierto. Tässä on selitykset kuvassa näkyville numeroille, eli sydämen osat. Käytin sydämen osien tunnistamisessa apunani muutaman vuoden vanhaa ala-asteen biologian vihkoani ja varmistin tiedot vielä netistä.

1.    oikea eteinen
2.    vasen eteinen
3.    yläonttolaskimo
4.    aortta 
5.    keuhkovaltimo 
6.    keuhkolaskimot
7.    sydänläppä 
8.    aorttaläppä 
9.    vasen kammio
10.  oikea kammio
11.  alaonttolaskimo 
12.  trikuspidaaliläppä
13.  keuhkovaltiomon läppä

File:Rötelmaus I.jpg
Nisäkkäillä on neljä raajaa.  Tässä kuvassa on Suomen metsissä ehkä yleisin nisäkäs, metsämyyrä. Vaikka se luokitellaan kasvinsyöjiin, se saattaa syödä myös pieniä hyönteisiä. TÄSTÄ  linkistä löytyy video metsämyyrästä. 



Sivun tekijä: Mari 
Muokannut: Nea                                       

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti